Onko maailmassa vielä hyviä ihmisiä?

Tampereen Nuorisoteatteri toi toukokuun 6. päivänä ensi-iltaan Bertolt Brechtin näytelmän Sezuanin hyvä ihminen. Näytelmää esitettiin yhdeksän kertaa toimintakeskus Vuoltsun yläsalissa ja rooleissa nähtiin 23 nuorta.
 
Nuoret valmistivat esityksen lähes kokonaan itse: ammattilaisten johdolla opiskeltiin näyttelijäntyön ohella mm. teatteripuvustusta, lavastusta, kuiskausta ja markkinointia. Niinikään näytelmän mainosmateriaalin grafiikat ja esityksen maskeeraus oli 13–18-vuotiaiden nuorten toteuttamaa. Ohjauksesta vastasi näyttelijä Helena Rängman.

Sezuanin hyvä ihminen on tunnerikas näytelmä rakastamisen mahdottomuudesta ja hyvyyden mahdollisuuksista maailmassa, jossa kaikki keskittyvät omaan menestymiseensä.

Jännitystä ilmassa

Tampereen Nuorisoteatterissa eletään juuri nyt jännittäviä aikoja. Toukokuun 6. päivä koittaa Sezuanin hyvä ihminen -näytelmän ensi-ilta. Petra Viitanen, Senni Tähtinen, Saara-Maria Näsi ja Iida Makkonen jännittävät kaikkea sitä, mikä voi mennä pieleen.

- Jännittää, muistaako omat repliikit, tuleeko oikeassa kohdassa lavalle, mitä muut tykkäävät näytelmästä, miten kokonaisuus onnistuu ja tuleeko ensi-illan lisäksi muihin näytöksiin väkeä, nuoret naiset luettelevat.

- Sezuanin hyvä ihminen sijoittuu Kiinaan. Tarina kertoo ilotytöstä, joka on todella hyvä ihminen. Tässä pohditaan hyvän ja pahan välistä kontrastia, 17-vuotias Iida Makkonen kertoo Nuorisoteatterin valmistamasta näytelmästä.

Makkosen esittämä roolihahmo on leskirouva Shin.

- Epäilin aluksi, mitä tästä oikein tulee. Ensimmäisen lukuharjoituksen jälkeen en ymmärtänyt, miten näytelmän voi saada valmiiksi. Onneksi mahtava ohjaajamme Helena neuvoo jos ei hiffaa jotain. Nyt pidän hahmostani ja siitä, että voin kommentoida viuhkalla ilman repliikkejäkin. Ja saa olla vihainen ja kärttyisä!

Teatteri opettaa

Nuorisoteatteri perustettiin syksyllä 2008 ja siitä lähtien mukana on ollut myös 16-vuotias Senni Tähtinen.

- Olen näytelmän kuiskaaja. Opiskelen vaatetusalaa, joten kuiskaajan hommien lisäksi korjailen myös roolivaatteita. Lisäksi hoidan tarpeistoa ja lavastusta. Kai sekin on tärkeää, vaikka monet eivät kiinnitä näihin asioihin paljoa huomiota, Tähtinen pohtii.

Nopealla vilkaisulla Nuorisoteatterin harjoituksissa näyttää olevan vain pari poikaa. Miksi mukana on paljon enemmän tyttöjä kuin poikia?

- Teini-ikäiset pojat saattavat kuvitella teatterin harrastamista taidehihhuleiden hommaksi. Ei niitä kiinnosta, Petra Viitanen tykittää.

Toiminnalle ei ole tiedossa rahoitusta syksylle 2011. Tähän nuorisoteatterilaisilla on sanansa sanottavana.

- Paljon enemmän pitäisi panostaa nuorten taide- ja kulttuurikasvatukseen. Miksi urheilu saa aina enemmän rahaa kuin kulttuuri? Teatteri on tosi hyvä keino oppia ilmaisemaan itseään. Teatteri opettaa myös sosiaalisia taitoja ja lukemalla draamatekstejä sivistyy.